Ruokavirasto ylläpitää luetteloa biologiseen torjuntaan hyväksytyistä lajeista; luettelo on päivitetty kesäkuussa 2026. Tuotteen sopivuus tietylle viljelykasville tulee aina varmistaa valmistajalta.
Ansarijauhiainen: biologinen torjunta En-Strip-tuotteella
En-Strip sisältää Encarsia formosa -loispistiäisiä. Sen käyttökohteita ovat ansarijauhiainen, Trialeurodes vaporariorum, ja etelänjauhiainen, Bemisia tabaci. Käytä tuotetta etenkin ansarijauhiaisen torjuntaan, ennakoivasti tai ensimmäisten tuholaishavaintojen yhteydessä.
Naaraat munivat jauhiaisten toukkiin, ja isäntäeliötä käytetään myös ravinnoksi. Loisittu ansarijauhiaisen kotelo tummuu mustaksi, kun etelänjauhiaisen kotelo muuttuu ruskehtavaksi. Aikuinen pistiäinen poistuu kotelosta pyöreän aukon kautta. Seuraa näitä tuntomerkkejä aikuisten jauhiaisten lukumäärän rinnalla.
Irrota ja ripusta En-Strip-kortit
En-Strip toimitetaan pahvilaatikossa muoviin pakattuina viiden kortin pahviliuskoina. Avaa pakkaus varovasti kasvihuoneessa. Taita ja revi korttiliuskat irti ripustusreiän vastakkaiselta puolelta. Varo koskemasta koteloihin. Ripusta kortit kasvustoon suojaan suoralta auringonvalolta, mahdollisuuksien mukaan noin 75 senttimetriä latvan alapuolelle.
Tarkista kemiallisten käsittelyjen yhteensopivuus
Torjunta-aineilla voi olla suoria tai epäsuoria vaikutuksia hyötyeliöihin; tuotekohtaiset sivuvaikutukset löytyvät Koppertin sivuvaikutushausta. Kokoa torjuntasuunnitelmaan jo tehtyjen ja suunniteltujen käsittelyjen tiedot ennen uuden eliöerän tilaamista.
En-Stripin säilytys
Säilytä En-Strip pimeässä 8–10 °C:ssa ja käytä se 1–2 päivän kuluessa saapumisesta.
En-Stripin annostus ja kasvihuoneen lämpötila
Ennakoiva käyttö aloitetaan pian istutuksen jälkeen. En-Stripin käyttömäärä vaihtelee tyypillisesti 1–10 yksilöä neliömetrille käsittelyä kohti ja riippuu ilmastosta sekä kasvien ja jauhiaisten tiheydestä, joten sovita määrä omaan kasvihuoneeseesi. Käsittely toistetaan, kunnes tuholaiset on saatu kuriin. Loispistiäinen toimii tehokkaimmin 20–25 °C:ssa. Jos vuorokauden keskilämpötila jää alle 17 °C:n, torjunta voi onnistua heikosti.
Kirvojen biologinen torjunta ammattiviljelyssä
Aloita kirvojen biologinen torjunta kirvalajin tunnistamisesta ja valitse loispistiäinen torjuttavan kirvalajin mukaan. Kirvapankki on kasvusto, jossa hyötyeliöt lisääntyvät ja jossa kasvatetaan tarkoitukseen valittuja kirvoja viljakasvustossa.
Tunnistus ennen loispistiäisen valintaa
Valitse viljakirvapankki tai tuomikirvapankki torjuttavan kirvalajin mukaan. Viljakirvapankkiin liittyvä jättikirvavainokainen on Aphidius ervi. Tuomikirvapankkiin liittyvä isokirvavainokainen on Aphidius colemani. Jättikirvavainokaisen pääasiallisia kasvihuonekohteita ovat koiso- ja ansarikirva. Isokirvavainokaisen kohteita ovat persikka- ja kurkkukirva.
Miten loispistiäisen vaikutus näkyy kasvustossa?
Aphiscoutin loispistiäiset munivat kirvojen sisään. Seuraava sukupolvi kehittyy kirvassa, joka muuttuu nahkeaksi koteloksi. Uusi aikuinen poistuu kotelossa olevan aukon kautta. Kotelon väri ja muoto kertovat, mitä loispistiäislajia voi käyttää jatkotorjuntaan.
Valitse loispistiäisseos tai lajikohtainen tuote
Aphiscout sisältää loispistiäislajeja Aphidius colemani, Aphidius ervi, Aphelinus abdominalis, Praon volucre ja Ephedrus cerasicola. Tuote sopii monentyyppisten kirvojen torjuntaan ja ennaltaehkäisyyn. Kun ongelmakirvalaji tiedetään, voi olla parempi siirtyä vastaavan lajin täsmätuotteeseen.
Kirvapankin toimintaperiaate
Viljakirvapankin kirvalaji on viljakirva (Sitobion avena) ja tuomikirvapankin tuomikirva (Rhopalosiphum padi). Kirvapankissa kasvatetaan viljaorasta ja sellaisia kirvoja, jotka käyttävät ravinnokseen yksisirkkaisia kasveja. Nämä kirvat eivät siirry kaksisirkkaisiin viljelykasveihin. Pankki toimii kirvavainokaisten lisääntymispaikkana.
Kirvapankkiin liittyvät uhkat
Kirvasääsket voivat syödä pankin tyhjäksi kirvoista. Myös hyperparasiitit uhkaavat pankin hyötyeliöitä.
Kasvinsuojeluaineiden sivuvaikutukset selvitetään erikseen
Torjunta-aineilla voi olla suoria tai epäsuoria vaikutuksia Aphiscoutin loispistiäisiin; yhteensopivuuden voi tarkistaa Koppertin sivuvaikutushausta. Tarkista ennen käsittelyä sekä valittu loispistiäistuote että kyseinen kasvinsuojeluaine.
Aphiscout-pakkauksen avaus
Irrota pakkauksen tarran ulkopinta. Ripusta pakkaus vaakasuoraan metallilankaan, oksaan tai lehtiruotiin ja kiinnitä se tarralla. Käännä kantta, kunnes rei'itys osuu aukon kohdalle.
Aphiscoutin säilytys
Säilytä Aphiscout pimeässä 8–10 °C:ssa. Käytä se 1–2 päivän kuluessa saapumisesta.
Aphiscoutin levitysmäärä ja tuloksen seuranta
Aphiscoutin annostus riippuu ilmastosta, kasvilajista ja kirvojen määrästä. Käyttö aloitetaan ennakoivasti pian istutuksen jälkeen. Tavallinen annostus on 0,75–1,5 loispistiäistä neliömetrille eli yksi pakkaus 250–350 neliömetrille. Loispistiäiset kuoriutuvat kahden viikon kuluessa, ja ensimmäiset kotelot näkyvät kasveissa noin kahden viikon kuluttua levityksestä. Käsittely toistetaan, jos kirvoja esiintyy edelleen. Tuote toimii 16–30 °C:ssa; tarkista lämpötila omasta kasvihuoneestasi ennen uuden erän levittämistä. Kirjaa havaintoihin sekä elävät kirvat että loisittujen kirvojen kotelot.
Kirvapankin kylvö ja uusiminen
Kirvapankki kylvetään tyhjään huoneeseen, vähintään yksi pankki 500 neliömetrille. Kylvö toistetaan 2–3 viikon välein. Valitse pankin kirvalaji ja vainokainen torjuttavan kirvan mukaan. Seuraa myös pankin omaa kirvakantaa: kirvasääskien syömä pankki ei ylläpidä vainokaisia.
Arvioi biologisen torjunnan vaikutukset työympäristöön
Biologisessa torjunnassa käytettävästä Macrolophus pygmaeus -petoluteesta on tunnistettu allergisoivia proteiineja. Arvioi torjuntaeliöiden käsittelyssä syntyvä pölyaltistus. Peitä iho vaatetuksella ja käytä käsineitä, vähennä pölyn muodostumista työmenetelmillä ja käytä hengityksensuojainta pölyävissä työvaiheissa.
Tunnista työssä mahdollisesti syntyvä herkistyminen
Kasvihuoneen allergia-altisteita ovat viljelykasvit, tuholaiset ja biologiset torjuntaeliöt. Herkistyminen voi johtaa ammattiastmaan, ammattinuhaan tai ammatti-ihotautiin. Ota hyötyeliöiden käsittely huomioon työpaikan riskinarvioinnissa ja työntekijöiden suojaamisessa.
Vähennä pölyä kasvustoa purettaessa
Pölyämistä vähentää kasvijätteen käsittely poissa hengitysvyöhykkeeltä: jäte voidaan vetää maata pitkin suoraan jäteastiaan tai pudottaa lattialla olevaan pussiin tai pressulle. Korvausilmavirtauksen suunnan huomioiminen suhteessa pölylähteisiin voi vähentää altistumista. Hengityksensuojainta tulee käyttää työvaiheissa, joissa pölyämistä ei voida muuten estää, esimerkiksi kasvustonpurussa ja lehtikasojen käsittelyssä. Suojaa iho käsineillä ja käsivarsisuojilla tai pitkähihaisella paidalla, tarvittaessa myös kaula.
